Lempäälässä on toiminut vuoden 2014 alusta kunnahallituksen alaisuudessa lähidemokratiatoimikunta. Toimikunta on määräaikainen (2014-2015) ja sen jatkoa arvioidaan ja jatkosta päätetään nyt saatujen kokemusten perusteella. Nimensä mukaisesti toimikunnan tehtävänä on edesauttaa lähidemokratian, eli lähikansanvallan toteutumista Lempäälän kunnassa. Tähän tehtävään olen päässyt tutustumaan toimikunnan puheenjohtajan roolista.
Kuntalaisen näkökulmasta lähidemokratia tarkoittaa mm. sitä, että asukkaalla on mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon nimenomaan jo asioiden valmisteluvaiheessa. Nykykäytännön mukaisesti saattaa olla, että kun kuntalainen saa tietää virkamiesten ja poliittisen johdon asioiden valmisteluvaiheesta, ovat lähtökohdat jo usein lukkoon lyöty, jopa yksityiskohtia myöten. Kuntalainen voi siis joko hyväksyä tai vastustaa koko esitystä. Kuntalaiselle jää ainoastaan hyväksyjän tai hylkääjän rooli. Tämä luo kokemuksen, ettei voi vaikuttaa. Tästä voi johtua myös ajatus siitä, että aina vain vastustetaan kaikkea. Onko annettu muuta mahdollisuutta? Kysymys on siitä, että kuntalaisella on mahdollisuus esittää oma ideansa. Tämä vaatii paljon uutta ajattelua ja asennetta.
Toimikuntamme yhtenä tehtävä on kehittää yhteistyössä toimialojen, virkamiesten, luottamushenkilöiden ja kuntalaisten kanssa keinoja/toimintatapoja, joilla avoimuutta, tietoa ja kohtaamista kaikkien toimijoiden välillä lisätään ja näin mahdollistaa mm. oikea-aikainen osallistuminen päätöksentekoon.
Haluaako kuntalainen vaikuttaa omiin asioihinsa
Asian tiimoilta on järjestetty kuntalaistilaisuuksia, joissa osan osallistujamäärä on ollut vähäinen, Olen kuullut palautetta, että ei kuntalaisia kiinnosta, kuntalaiset ovat luonnostaan passiivisia. Minä en tähän usko. Pitää kokeilla uusia tapoja.
Miksi kuntalaiset haluavat olla aktiivisia ja osallistua päätöksentekoon. Ei varmasti siksi, että virkamiehet tai poliitikot haluavat kysellä mielipidettä päättämiinsä asioihin, oikeuttaa omia päätöksiään vaan siksi, että kuntalaiset saavat myös itse päättää mitä asioita pitävät tärkeänä.
Jos kuntalaiset aktivoituvat joukolla tekemään aloitteen uimallin puolesta, tai haluavat kylätalon. Onko se väärin, haluavatko he vääriä asioita?
IHMISET OSALLISTUVAT VAIN JOS KOKEVAT VOIVANSA VAIKUTTAA.
LD on enemmän asenne ja ajattelu-/toimintatapa kuin nippu jotain ulkoisia toimia. Vaikka järjestäisimme kuika paljon asiakasraateja ja kuntalaiskyselyitä, LD -asia ei etene jos eri osapuolilla ei ole todellista tahtotilaa ottaa käyttöön ja kokeilla uudenlaisia toimintatapoja. Meillä on vielä vahvasti vallalla kulttuuri, jossa visusti pidetään huolta, ettei kukaan vaan pääse käsiksi keskeneräisiin asioihin, kesken valmistelun.
Koko asioiden valmistelun tapa pitäisi miettiä uudelleen. Muutokset vaativat oman aikansa niin tämäkin työ. Tulevaisuudelta toivon, että aktiivisimman otteen lähidemokratiatyössä ottaisivat kuntalaiset itse. Siellähän se tieto on mitä kansa tahtoo.
Lähidemokratiasta voi käydä keskustelua myös fb:ssä Lempäälän ideapaja ryhmässä.
Tuula Linnusmäki, lähidemokratiatoimikunna pj
teksti on lyhennelmä maaliskuussa -15 ilmestyneessä Nurmen kylälehdessä olleesta jutusta samalla otsikolla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti