perjantai 31. lokakuuta 2014

Kuntalaisaloitteella vaikuttamaan

Kuntalaisaloite on yksi kuntalaisen suoran vaikuttamisen muodoista. Aloitteella voidaan esimerkiksi tehdä parannusehdotuksia julkisiin palveluihin tai ehdottaa epäkohtien korjaamista kunnan toiminnassa. Aloite voi olla yksittäisen asukkaan tai useamman ihmisen yhdessä tekemä, eikä sen tekemiseen ole ikärajaa. Aloitteen tekijälle vastataan ja kerrotaan aloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet.

Lempääläkin on nyt mukana Kuntalaisaloite.fi -palvelussa. Sen kautta voi tehdä kuntalaisaloitteita ja halutessaan myös kerätä aloitteeseen osallistujia. Palvelun avulla on helppo katsella muiden tekemiä aloitteita ja osallistua niihin. Palvelu on turvallinen ja maksuton, eikä se vaadi monimutkaista rekisteröitymistä.

Aloitteen voi edelleen silti tehdä myös sähköpostitse tai postitse.

Virtuaalikunta.fi -sivustolta löytyy seuraavanlaista vinkkiä aloitteen tekoon:

Aloite saa olla sisällöltään ja muodoltaan vapaamuotoinen, kunhan siitä selviää, mitä aloitteella esitetään. Hyvän aloitteen ei tarvitse olla kapulakieltä, asiallisuus riittää. Ajatuksia voi selventää liittämällä aloitteeseen esimerkiksi kartan, kustannuslaskelman tai kuvan. Aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle toimitetaan tieto aloitteen käsittelystä sekä pyydetään tarvittaessa lisätietoja.

Hyvä aloite:


  • on selkeä ja helposti luettava, kiinnostava ja myyvä
  • on lyhyt, korkeintaan yksi A4
  • sisältää vain kaikkein keskeisimmät  perustelut/faktat
  • sisältää ehdotuksia mahdollisesta asian etenemisestä
  • sisältää yhteystietosi
  • on omakätisesti allekirjoitettu.

https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloitteen-valmistelu


perjantai 24. lokakuuta 2014

HIENOA! Yhteisöllisyyttä ja taidetta. Kuntalaisilta - kuntalaisille

Kulttuuriyhdistys Ryynikän Mylly - Rymy ry. järjesti su 19.10. Piippokeskuksessa poikkitaiteellisen taidenäyttelyn Rymyfonia. Suuri kiitos kaikille järjestäjille.

Mielestäni juuri tämänkaltaiset tapahtumat ja niiden kehittäminen ovat yhteisömme nimeltä  Lempäälä vahvuus. Rymyfonia, jos mikä, toteutti myös lähidemokratiaa sanan täydessä merkityksessä. Kuntalaiset tuottavat itse taidetta ja kokemuksia kuntalaisille ja näin luovat  luontevasti toiminnan kautta myös paljon peräänkuulutettua yhteisöllisyyttä.

Pitäisikö tulevaisuudessa Lempäälän kulttuuripalveluissa kehittää lisää käytänteitä (mm. olemassa olevien määrärahojen/avustusten puitteissa), jolla itse kuntalaisille annettaisiin vapaammat kädet päättää, miten he kulttuuripalveluita Lempäälässä haluavat toteuttaa/yhteisöllisyyttämme vahvistaa.

Mitä mieltä ovat kuntalaiset?

Kokemuksen saanut

Tuula Linnusmäki
Lähidemokratia toimikunnan pj.

torstai 23. lokakuuta 2014

Osallisuus, vaikuttaminen, asukasosallistuminen – rakkaalla lähidemokratialla on monta termiä

Vanhaan hyvään aikaan (näin on minulle kerrottu, itsehän olen ollut vielä pilke silmäkulmassa tuolloin) lähidemokratia oli, eikä siitä tarvinnut erikseen puhua. Kun kunnat olivat yksiköinä pienempiä, kuntalaisen ja päättäjän sekä viranhaltijan vuorovaikutus suorempaa ja kynnys matalampi. On kuitenkin mitä ilmeisemmin päässyt käymään niin, että kunnan (= yhteisten) asioiden suunnittelu ja päätöksenteko on lipunut liian kauas asukkaan arjesta. Ja nyt halutaan tuo kosketuspinta takaisin, herätellään keskustelua, suunnitellaan ja tehdään toimenpiteitä sen saavuttamiseksi. Asiaa pitää kutsua joksikin, ja se termi on yleisesti lähidemokratia.

Lähidemokratia ei ole mikään irrallinen asia muiden asioiden joukossa, eikä se oikeastaan ole edes näkökulma. Se on tapa tehdä asioita ja osa kaikkea toimintaa – tai ainakin sen pitäisi olla. Kunnassa se on toimintaa asukaslähtöisesti, usein siis palveluiden käyttäjän näkökulmasta.


Anna Kulmakorpi


PS. Demokratiapäivän videotallenne aamupäivästä on katsottavissa KuntaTV:ssä.

torstai 16. lokakuuta 2014

Jokainen päivä on demokratiapäivä

Terveisiä Demokratiapäivästä! Sitä vietettiin toissapäivänä 14.10. Kuntatalolla Helsingissä. Viiden hengen retkueemme (joka koostui itsestäni ja neljästä Lähidemokratiatoimikunnan jäsenestä) starttasi matkaan aamulla varhain. Ja kyllä kannattikin lähteä!


Aamupäivän ohjelmassa oli mm. Demokratiapalkinto 2014:n jako, johon myös Lempäälän omatoimiraha oli ehdolla. Melko ainutlaatuinen systeemimme oli 60 ehdotuksen joukosta valikoitunut vielä jatkoon 22 muun ehdokkaan kanssa, mutta loppusuoralla kiilasivat kuitenkin ohi, ja palkinto jäi (tällä kertaa?) saamatta. Huonoille ei suinkaan hävitty, onnea siis Asukkaiden Lappeenranta, NopolaNews.fi, Aspa-säätiön vertaisarviointitoiminta ja Leppävirran kyläneuvosto! Lisätietoa palkituista Oikeusministeriön sivuilla: http://oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2014/10/demokratiapalkintojaettiinlahidemokratianedistajille.html

Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajan, kansanedustaja Antti Lindtmanin avauspuheessa pohdittiin mm. sitä, miksi äänestysprosentti Suomessa jää vaalista toiseen alhaiseksi, kun Ruotsissa päästään jopa 85 %:iin. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen puolestaan oli otsikoinut puheenvuoronsa ”Ensimmäisessä luokassa kohti Kreikan tietä” ja totesi viitaten alati kasvavaan valtionvelkaan, että vastuunkantajan paikka on auki – koska tunnustamme tosiasian, ettei velaksi voi elää loputtomiin?

Antti Lindtman avasi Demokratiapäivän 2014.

Ennen lounasta oli vielä ryhmäkeskustelu, jossa olivat mukana vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet, Merja Heikkonen Vammaisfoorumi ry:stä, Hannes Manninen Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:stä sekä Santeri Lohi Suomen nuorisovaltuustojen liitosta. Muutamia keskustelusta poimittuja ajatuksia:
  • Lakataan ihannoimasta asiantuntijavaltaa, ihminen on itse paras asiantuntija omassa elämässään (Merja Uimonen viittasi vammaisiin, mutta pätee kyllä muihinkin!)
  • Demokratia ei ole pelkkiä keinoja vaan kokemuksia (Santeri Lohi)
  • Ihmisten saamiseksi mukaan demokratiaan pitää viestittää, että kaikki kuuluvat yhteiskuntaan (Eva Biaudet)
  • Demokratia on kuin makkarapötkö, se voi kasvaa ilman, että otetaan siivuja välistä ja se on joltain toiselta pois (Hannes Manninen)
Iltapäivällä olivat rinnakkaisseminaarit eri teemoilla. Itse valitsin ”Kaikenikäisten demokratiaa” jossa tuotiin hyvin seniorinäkökulmaa Hannes Mannisen ja Pirkko Karjalaisen (Vanhustyön keskusliiton entinen puheenjohtaja) alustuksilla, nuorison näkövinkkeliä puolestaan avasi Santeri Lohi.

Manninen mm. kertasi kuntalaisen monia rooleja; paitsi että asukas on kunnan jäsen oikeuksineen ja velvollisuuksineen, hän on myös omistaja, maksaja, edunsaaja, valvoja, päätöksentekijä ja joskus myös työntekijäkin. Tätä kun oikein ajattelee, niin paremmin ymmärtää, ettei tämä yhteisten asioiden hoitaminen aina ole niin yksinkertaista. Pirkko Karjalainen jatkoi ajatusta omassa puheenvuorossaan toteamalla, että kunta on ihmisten yhteisö ja jokainen meistä on kuntalainen – halusit tai et. Ikäihmisten asialla kun oli, hän halusi tuoda esille, että osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuudet ja rajoitukset on ymmärrettävä ja otettava huomioon, mutta aito valinnan mahdollisuus pitäisi tehdä todeksi.

Lohi valotti hieman enemmän vielä paneelikeskustelussa esiin tuomaansa nuorison katsontakantaa. Nuorten liikkuvuus opiskelun ja kansainvälistymisen myötä on suurta, mikä voi olla yksi tekijä kotikuntaan juurtumisessa - ehkä kaksoiskuntalaisuuskeskustelua olisi aiheellista jatkaa. Lohi koki, että nuorten osallistumiseen on panostettu, mutta tekemistä riittäisi vielä asenteissa, resursseissa, ohjauksessa ja neuvonnassa sekä selkokielisyydessä. Ei myöskään pitäisi aliarvioida nuorten omia kohtaamisympäristöjä verkossa. Lohi peräänkuulutti myös sitä, että kaikilla opetusasteilla tulisi vahvistaa osallisuustietoutta.

Kotimatkalla jaoimme ajatuksiamme päivästä ja vertailimme kokemuksiamme rinnakkaisseminaareista, joihin olimme siis strategisesti hajaantuneet, yksi kuhunkin. Yleinen tunne taisi olla uskonvahvistus asioihin – hyvällä asialla ollaan ja suunta on eteenpäin!

Anna Kulmakorpi

Päivän päätteeksi nähtiin Häpeämättömät -improshow. Lempäälän tiimistä Katja Korpela pääsi osallistumaan vapaaehtoisena.

torstai 9. lokakuuta 2014

Asukasosallistumisen buustaaminen käynnistynyt!


Olen ollut nyt Lempäälän kunnan Lähidemokratia teoriasta käytännöksi -hankkeen projektisuunnittelijana 50 päivää. Tähän aikaan on mahtunut: 
  • 43 palaveria tai tapaamista
  • kymmeniä esittäytymisiä
  • paljon tuttuja kasvoja, vielä enemmän uusia
  • n. 480 saapunutta ja 370 lähetettyä sähköpostia
  • 4 kokousta
  • 1 yhdistystapaaminen
  • 3 seminaarityyppistä tilaisuutta
  • 27 kertaa (arviolta) sanan ”Lähidemokratia” selittämistä
  • Kottikärryllinen käyttökelpoisia ideoita (rekkakuormallisesta käyttökelvottomia), joista toivottavasti sylillinen toteutuukin
  • Ja yksi blogi. Tämä, jota sinä parhaillaan luet – kiitos siitä!
Uskaltaisin väittää, että vauhdikkaaseen alkuun on päästy. Kyseessä on yhteensä reilun vuoden mittainen maratonin ja pikajuoksun yhdistelmä, jossa tavoitellaan sitä, että lähidemokratiasta tulee koko kunnan kattava toimintatapa. Mitä se tarkoittaa käytännössä, selvinnee kirjoituksista tulevien kuukausien aikana, joten tervetuloa uudelleen!

Anna Kulmakorpi

Kuva: Katja Korpela