Vallan jakamisen vaikeus

Palaan pohtimaan kansalaisvaikuttamista kahden lähiaikoina tässä blogissa olleen kirjoituksen kautta, nimittäin Leader-toiminnan ja demokratian monimuotoisuuden. Minulle Leader-toiminta on työn kautta tuttua. Metodina Leaderiä voi pitää eräänä tekemisen demokratian muotona, jollaisia ovat myös  kylätoiminta ja meidän lempääläisten oma "kruununjalokivi" omatoimiraha.

Leader-toiminnan käynnistyminen Suomessa ei ollut 20 vuotta sitten helppoa. Kentän toimijoille se toki oli helppoa, koska ennen muuta kylätoiminnan parissa oli jo totuttu toimivaan hyvin samalla tavoin kuin Leader-toiminnan ajatus on. Kylätoiminnassa oli silloin myös tarve Leaderin tapaiselle välineille toteuttaa itse tärkeiksi koettuja kehittämistoimenpiteitä. Siten voi sanoa, että  kylätoiminnan ja Leaderin näkökulmasta hyöty oli molemminpuolinen tässä käynnistymisvaiheessa.

Jos Leader-toiminnan käynnistyminen oli kentän toimijoille helppo ja looginen askel, se ei ollut sitä hallinnolle. Leader toimintatapana oli hallinnon näkökulmasta kahdella tavoin perin hankala uutuus. Ensinnäkin siinä päätösvaltaa annettiin hallinnon ulkopuolelle Leader-ryhmälle. Tämä asia oli haastava sekä valtionhallinnolle että kunnille. Näin nyt vaan ei meillä oltu totuttu toimimaan. Tai tarkkaan ottaen eihän kansan itsensä harjoittama päätöksenteko toki meilläkään ollut uusi Leader-toiminnan myötä tullut asia, sillä meilläkin on joskus ollut nykyisenkaltaista  hallintoa edeltävä aika, jolloin toki myös toimittiin ja päätettiin yhteisistä asioista.

Toinen hallinnon näkökulmasta hankala asia oli se, että eräs Leader-toimintatavan periaatteista on  erilaisten hallinnollisten ja muiden rajojen ylittäminen kehittämistoiminnassa. Toisin kuin hallinto, elävä elämä on hyvin monimuotoista, joten sen kehittämistäkään ei voida tehdä vain suppeiden hallinnonalojen ja sektorien puitteissa, vaan erilaiset rajat ylittäen.

Edellä kerrotut kaksi asia, joilla Leader-toimintatapa uutena asiana haastoi perinteistä hallintoa kertovat vallan jakamisen vaikeudesta ja myös siitä kuinka vaikea on ajatella ja toimia toisin kuin on totuttu. Leader on toki vain pieni pala yhteiskunnasta, mutta se kertoo myös laajemmin yhteiskunnallisten muutosten vaikeudesta. Leaderin osalta muutoksen vaikeudesta kertoo se, että eräät tutkijat ovat arvelleet, että Suomessa Leader-toiminta ei kenties olisi tullut käyttöön mikäli emme olisi liittyneet Euoopan Unioniin ja siten myös Leader-toiminta tuli meille sen kylkiäisenä eräänä kehittämistyön välineenä ikään kuin "manulle illallinen".

Omatoimirahan, kylä- ja asukastoiminnan sekä Leaderin tapaisia tekemisen demokratian välineitä tarvitaan osaltaan täydentämään edustuksellista demokratiaa, joka yksin ei riitä hoitamaan meidän kansalaisten tarvetta osallistua ja vaikuttaa tärkeiksi kokemiimme asioihin.


Heikki Konsala
Lähidemokratiatoimikunnan varapuheenjohtaja

Allekirjoittanut itse tekemisen demokratian parissa talkoopäivänä. Kuva: Kristiina Konsala