Yhdistystapaaminen vol2 : Yhteenvetoa

Eilen torstaina pidettiin toinen yhdistystapaaminen hankkeen puitteissa. Liekö päällekkäistilaisuudet tai muut marraskuiset kiireet vaivanneet yhdistysväkeä, kun ihan yleisöennätyksiin ei ylletty. Mutta ei siinä eikä missään, hyvin kiitollisia olemme myös siitä tehokkaasta tusinasta, joka paikalle saapui. 

Edustettuina olivat Nurmen kyläyhdistys, Kuljun Asemakylän omakotiyhdistys, Ristinmäen omakotiyhdistys, Kuivaspään ja ympäristön kyläyhdistys, Lempäälän lumikenkäilijät ja Lempäälän seudun samoojat, Vanattaran omakotiyhdistys, Mattilan kyläyhdistys ja Ruskea-ahteen omakotiyhdistys sekä Lähidemokratiatoimikunta ja Lempäälän kunta. Illan aiheina olivat omatoimirahan myöntöperusteiden päivitystarpeet yhdistysten näkökulmasta ja yhteistyön edelleen virittely edellisen tapaamisen ideoinnin pohjalta.
 
Omatoimirahan myöntöperusteisiin nykyisellään tuntuivat paikallaolijat olevan pääsääntöisesti melko tyytyväisiä, mutta kyllä keskusteluakin aiheen ympäriltä syntyi. Jonkin verran pohdittiin, pitäisikö käyttötarkoitusta laventaa erilaisiin, aineettomampiin kohteisiin, esimerkiksi tapahtumien toteutukseen. Ainakin tähän saakka omatoimirahan käyttökohteet ovat olleet vahvasti ns. lapio ja saha -tyyppisiä projekteja kuten kiinteitä rakennelmia, korjausta, ehostusta jne. Loppupäätelmä taisi kuitenkin olla, että aika usein tapahtumaprojektiin voi avustusta hakea muista lähteistä kuten kulttuuri- ja liikuntapuolelta.

Kysymykseen kyläkirjojen mahdollisesta siirrosta kulttuuriavustusten piiriin vastaukseksi tuli nyökyttelyä – sinnehän ne loogisemmin ehkä istuisivat. Historia kyläkirjojen avustamiseksi omatoimirahasta on kuitenkin pitkä, ja siksikin vaatinee huolellista jatkosuunnittelua.

Myös hakijakunnasta tuumailtiin, että nykyisellään perusteet sallivat riittävällä tavalla myös ei-rekisteröityneiden hakijoiden projektit. Päällekkäisten avustamisten ehkäisemisestä todettiin, että siitä tulee jatkossakin huolehtia.

Hakusysteemistä ja raportoinnista sentään löytyi vähän jotain pientä viilattavaakin; mietittiin, että raportointia varten voisi olla valmis pohja tai mallirunko. Sille voisi olla helpompi työstää raportti kuin aivan tyhjälle paperille. Myös talkootyön laskennallinen arvo ehdotettiin nostettavaksi 10 euroon tunnilta, näin se vastaisi hieman paremmin nykyaikaa ja olisi myös samalla tasolla kuin mm. leader -hankkeissa.

Kaiken kaikkiaan toivottiin, että hakumenettely pysyisi mahdollisimman yksinkertaisena. Vaikka joku olikin sitä mieltä, ettei paperisota maksa vaivaa, selvä enemmistö piti kuitenkin tarvittavaa paperityötä varsin kohtuullisena ja raportointiakin reiluna vaatimuksena. Rahan saaminen kokonaisuudessaan käyttöön etukäteen on hyvä käytäntö, joka tulee säilyttää - siitäkin huolimatta, että käyttämätön raha täytyy periä takaisin, mikä aiheuttaa hieman ylimääräistä työtä.

Hieman aprikoitiin myös, pitäisikö omatoimirahalle määritellä joku kattosumma, ja ohjata isommat projektit juurikin mm. leader-rahoituksen pakeille, jotta omatoimirahaa voitaisiin jakaa järkeviä summia mahdollisimman monelle. Viime aikoina jaossa on ollut vuosittain 40 000 €, ja jos joku projekti alkaa lähennellä kymppitonnia, lohmaisee se ison osan kokonaispotista. Seuraava ajatus oli tietenkin loogisesti se, että omatoimirahaa tarvitaan isompi potti jakoon! On se kuitenkin niin hyvä ja kunnallekin varsin edullinen tapa kehittää asuinympäristöä ja edistää asukkaiden viihtyvyyttä.

Tällaisia terveisiä viedään siis omatoimirahatyöryhmälle.

Kuva: Anna Kulmakorpi

Pirkanmaan kyläasiamies Marja Vehnämaan johdolla tuumailtiin, mitkä edellisessä tapaamisessa kerätyistä yhteistyöehdotuksista olisivat sopivia jatkokehittelyyn. Esille nousi ainakin yhdistysten yhteisen nettisivuston ajantasaistaminen, ja varsinaisten kylien lisäksi myös muiden alueiden lisääminen sinne, yhdistysten oman halukkuuden mukaan. Ohjausta sivuston elvyttämiseen ja käyttöön tarvittaisiin, ja pyritään jonkinlainen koulutus pyritään asiaan järjestämään tulevina kuukausina.

Yhteistyön ja etenkin yhteisen vaikuttamisen väylänä kannatettiin jonkinlaisen vertaisyhteisön muodostamista. Jotkut tiesivät kertoa, että jonkinlainen yhteenliittymä on ollutkin, ja päätettiin tutkia asiaa. Maaliskuulle sovittiin vielä yhdistystapaaminen, jossa voidaan elvyttää kyseinen yhdistys, mikäli asia selviää ja kannatusta riittävästi löytyy.

Keskusteltiin myös loppukeväällä järjestettävän, koko kunnan yhteisen toiminta-/talkoopäivän sisällöstä. Ainakin Kuljun Asemakylässä olisi tarvetta ryteikön raivaukseen ja pusikoiden perkaamiseen ja siihen voidaan kunnan puolesta järjestää apua ainakin perkuujätteen poiskuljetukseen liittyen.

Mitä kaikkea muuta kyseisenä päivänä voisi eri puolilla Lempäälää touhuta ja minkälaista mukavaa oheen järjestää – sitä jokainen voi pohtia ja omien kotikulmien tarpeita mietiskellä. Näihin palataan ensi vuoden puolella!

Vielä iso kiitos osallistujille ajastanne ja aktiivisuudestanne!

Anna Kulmakorpi