Ehkä joku on
saattanutkin kirjoituksistani jo havaita, olen sanontojen ja sanalaskujen
suuri ystävä. Jotenkin niissä viehättää se, että niillä pystyy jotenkin
lyhyesti ja ytimekkäästi ilmaisemaan sekä asiaa, että usein myös siihen
liittyvää tunnetta. Eräs ruotsalainen ystäväni varmaan luulee, että Suomessa ei
muuten puhutakaan kuin sanonnoilla, sen verran olen niitä käyttänyt
keskinäisessä viestinnässämme: ”Meillä Suomessa on muuten tähänkin sopiva
sanonta…” ja sitten joku ontuva käännös perään englanniksi. Minusta hyvin
huvittavaa, hänestä ehkä pääosin hämmentävää.
No, mutta - asiaan.Otsikon lausuma
osuu sekin kuin nyrkki silmään tämän viikon tunnelmien kanssa. Nimittäin nyt
kun olen hankkeenkin puitteissa aktivoitunut some-maailmassa, on
silmiinpistävää, kuinka paljon ihmiset kitisevät, marmattavat tai suorastaan
valittavat asioista. Siis asia kuin asia, niin ensimmäinen reaktio tai
kommentti tuntuu olevan aina negatiivinen. Mielensäpahoittamisesta on tullut
suorastaan trendi! Asioiden rakentava kritisointi on asia erikseen, ja sitä
tulisi ensinnäkin edeltää se, että ihminen on ottanut asiasta edes perusfaktat
selville, ja toisekseen, että hänellä on (järkevä) ehdotus asian
parantamiseksi. Myös tavalla, jolla asioita ilmaistaan, voi olla hyvinkin suuri
merkitys siihen, kuinka kritiikki ja parannusehdotus otetaan vastaan ja kuinka
sen tiimoilta toimeen tartutaan.
Olenkin tämän
myötä alkanut kiinnittää huomiota myös omaan tapaani kommentoida asioita ja
havainnut, että parantamisen varaa on. Helppoa se ei ole, mutta haastan muutkin
kurkkaamaan sinne kuuluisaan peiliin ja arvioimaan rehellisesti omaa someiluansa.
Ajattelenko, mitä kirjoitan, ennen kuin jo sormet käyvät näppäimillä? Voisinko
esittää asioita toisin? Kun annan palautetta, muistanko myös kiittää kun se on
huomioitu?
Positiivisen
palautteen voima on uskomattoman vahva. Kuinka arvokasta onkaan kuulla ”kiitos”,
”hyvin tehty” tai ”pelastit päiväni”. Ainakin itselläni on elämän varrelta
jäänyt pysyvästi muistiin tiettyjä hetkiä, kun olen saanut vilpitöntä
kannustusta, kehua tai kiitosta tehdystä työstä, ystävänä olemisesta tai vain välittämisestä
ja toimimisesta. Melko yksinkertainen ja täysin ilmainen tapa parantaa
maailmaa.
Tänään sain
viestin, jossa kiitettiin tästä blogista. Se pelasti päiväni - kiitos.
Anna Kulmakorpi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti