Tunneli turvallisemmaksi omatoimirahan avulla

Kuten aiemmissa kirjoituksissa olen tuonut ilmi, omatoimirahan myöntöperusteet on päivitetty tämän vuoden alussa. Myös omatoimirahan 1. haku tälle vuodelle on ollut, ja lähidemokratiatoimikunta päätti omatoimirahan myöntämisestä huhtikuun kokouksessaan. Jälleen omatoimirahan avulla edistetään tekemisen demokratiaa, kun yhdistykset eri tavoin ehostavat lähiympäristöään mm. rantoja kunnostamalla ja virkistysmahdollisuuksia kehittämällä.

Yksi projekti täytyy kuitenkin erikseen mainita, nimittäin Höytämön omakotiyhdistyksen hakemus Sääksjärven koulun läheisyydessä sijaitsevan alikulkutunnelin ehostamiseksi yhteistyössä koulun 7.-9. luokkien kanssa. Mahtava hanke! Minusta tämä on juuri sellaista toimintaa, mitä myöntöperusteiden päivittämisen - ja höllentämisen - kautta oli tavoitteenakin mahdollistaa entistä paremmin. Oman asuinympäristön epäkohtaan puuttumista itse toimeen tarttumalla, yhteisöllisyyttä ja arjen turvallisuuden parantamista, nuoria osallistamalla.

Projektista kirjoitettiin pidemmästi tämän viikon Lempäälän-Vesilahden Sanomissa. Kuvaa klikkaamalla pääset lukemaan jutun kokonaisuudessaan.

1. haussa haetut projektit olivat sen verran maltillisen kokoisia, että määrärahaa jäi kohdentamatta noin 10 000€. Niinpä haku avattiin uudestaan mahdollisimman nopeasti ja 2. haku onkin avoinna paraikaa. Joten pikaisesti ideariihi pystyyn ja projekti vetämään!


Anna Kulmakorpi

Hyvää huhtikuuta!

Pääsiäisen vieton merkeissä alkanut huhtikuu onkin nyt erityisen kiintoisa.

Vaalimainokset ovat tuoneet väriä katukuvaan jo hetken aikaa - eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi eilen 8.4. ja jatkuu 14.4. saakka. Varsinainen vaalipäivähän on sitten 19.4. Lisätietoa löytyy Lempäälän kunnan vaalisivulta (mm. äänestyspaikat Lempäälässä) sekä Vaalit.fi -sivulta (Mm. Ketä ehdokasta voin äänestää? ja Pirkanmaan vaalipiirin ehdokkaat).

Jos sinulla on vielä mietinnässä ketä äänestäisit, apua voi saada vaalikoneesta. Tässä linkki muutamaan:
Aamulehden vaalikone
Ylen vaalikone
MTV Uutisten vaalikone
Nuorten vaalikone

Lisäksi Lempäälässä on meneillään uuden kunnanjohtajan hakuprosessi nykyisen kunnanjohtajan eläkkeelle jäämisen johdosta. Prosessi on edennyt siihen vaiheeseen, että ennen pääsiäistä pidettiin haastattelut, ja paraikaa ehdokkaat osallistuvat soveltuvuusarviointiin. Tavoitteena on, että haastatteluryhmän esitys käsitellään kunnanhallituksessa 27.4. ja kunnanvaltuusto valitsee kunnanjohtajan 29.4.

Kuntalaisille ehdokkaat uudeksi kunnanjohtajaksi esitellään julkisessa kunnanjohtajaehdokkaiden paneelissa, joka on tarkoitus järjestää 28.4. klo 18 alkaen Ideaparkin kokoustila Kotkassa. Paneelin juontaa Jussi-Pekka Rantanen (YLE) ja se tullaan myös videoimaan.

Kuntalaisilla on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä ehdokkaille joko etukäteen tai paikan päällä. Paneelista on tehty Facebook -tapahtuma, jonka kautta voi myös laittaa kysymyksiä.

Lempäälän yhteistä talkoopäivää suunnitellaan ja järjestellään kuumeisesti koko ajan. Liity iloiseen talkoojoukkoon!

Anna Kulmakorpi

PS. Blogilla on jo yli 1000 katselukertaa! Jee!

Talkoopäivä - toimintaa yhteisen hyvän eteen!

Tiesittekö, että Suomessa vietetään kansallista talkoopäivää lauantaina 16.5.2015? Kts. video

Talkoopäivä järjestetään myös Lempäälässä, mutta pannaan vielä vähän paremmaksi, koska meillä vietetään talkooviikkoa 11.–16.5. ja viikko huipentuu lauantain talkoopäivään! Toiveena on, että koko Lempäälä aktivoituu erilaisten talkoiden parissa kyseisenä viikkona tai päivänä.

Talkoot voivat olla hyvin monenlaista yhteistä tekemistä, perinteisen siivouksen ja nikkaroinnin lisäksi ne voivat olla mm. liikuntaa, kulttuuriin tai kierrätykseen liittyvää – talkoiden laadun voi kukin itse määritellä! Tapahtumaan pyritään mahdollisuuksien mukaan myös yhdistämään Lempäälässä perinteisesti vuosittain tehtäviä talkoita, kuten koulujen ja päiväkotien ympäristöjen talkoot sekä siivouskampanja (Talkoillaan - Suomi puhtaaksi).

Joten, Lempäälän kunnan vihertyöryhmä, kestävän kehityksen työryhmä, lähidemokratiatoimikunta ja kulttuuripalvelut haastavat kaikki lempääläiset yhdistykset, asukkaat ja muut tahot mukaan talkoopäivään! Yhdistykset ja yhteisöt voivat järjestää erilaisia talkoita omilla alueillaan. Lisäksi taajamiin (Lempoinen, Kulju, Sääksjärvi) on tarkoitus järjestää ns. yleisiä talkoita, joihin olisi matalampi osallistumiskynnys niillä, jotka eivät koe kuuluvansa jonkun yhdistyksen toiminnan piiriin (esim. keskustan kerrostalojen asukkaat).

Lauantai-illalle on luvassa myös talkookekkerit Myllyrannassa klo 17-19! Tiedossa mm. musiikkia, piknik, myyntikojuja, lapsille puuhaa ynnä muuta mukavaa. Talkookekkerit toteutetaan niin ikään pitkälti talkooperiaatteella, joten voitte halutessanne tuoda oman panoksenne myös niihin esimerkiksi puuharastin, myyntipisteen tai muun ohjelman muodossa.

Kaikki völjyyn toimimaan yhteisen hyvän mielen, yhdessäolon ja ympäristön eteen! Mukaan pääsette ilmoittautumalla lomakkeella tai ottamalla yhteyttä allekirjoittaneeseen s-postilla anna.kulmakorpi@lempaala.fi tai puhelimitse 040 133 7711.

Vihertyöryhmän, Kestävän kehityksen työryhmän, lähidemokratiatoimikunnan ja kulttuuripalveluiden puolesta lämpimästi tervetuloa mukaan yhteiseen tempaukseen toivottaa,

Anna Kulmakorpi


Ps. Talkoopäivä löytyy tapahtumana myös Facebookista

Osallistu ja vaikuta kaavoitukseen - Säijän "keissi"

Kunnan toimialojen kanssa on käyty hankkeen mittaan keskusteluja ja pohdintaa siitä, millaisia ”uusia avauksia” kullakin niistä voisi olla. Kaavoituksen osalta päädyttiin kokeilemaan lempääläisittäin jotain uutta Säijän osayleiskaavan laatimisprosessin yhteydessä.

Osallistumista varten on tehty Palautekartta, johon voi merkitä paikkoja ja asioita eri kategorioissa, esimerkiksi erilaisia luontokohteita, asumiseen sopivia paikkoja ja haittakohteita. Palautekartta on mielestäni erinomainen keino tuoda paikallistietämystä mukaan kaavoitukseen.

Lisäksi Säijän osayleiskaavoitukselle on tehty oma hanke Oikeusministeriön tarjoamaan Otakantaa.fi –palveluun. Siellä on otettu käyttöön keskustelupalsta, jossa on mahdollista keskustella kaavoituksen tavoitteista sekä tuoda esiin erilaisia näkökulmia ja ideoita. Keskustelun aloituksia voivat tehdä sekä ylläpitäjät että osallistujat.

Yleisötilaisuudessa 11.3. oli varsin runsas osanotto. Kuva: Topi Tolvanen

Osallistuminen otakantaa.fi –palvelun kautta edellyttää rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi, mutta se on hyvin yksinkertaista ja onnistuu myös Facebook –tunnuksilla. Palvelulla on myös selkeät ohjeet osallistumiseen. Kannattaa tutustua!

Toki osallistua voi tavanomaiseen tapaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti, eli nämä sähköiset sovellukset ovat ”extraa”. Toivottavasti ne saavat aktiivisen vastaanoton säijäläisiltä.

Ainakin kaavoitus kiinnostaa kyläläisiä, sillä ensimmäiseen asian tiimoilta järjestettyyn yleisötilaisuuteen saapui yli sata henkeä! Suuri suosio pääsi yllättämään järjestäjän ja tilanpuute vähän vaivasi – seuraavalla kerralla osattaneen varautua isommilla tiloilla!

Säijän koulun ruokala täyttyi ääriään myöten kaavoituksesta kiinnostuneista. Kuva: Topi Tolvanen

Anna Kulmakorpi

Kylätoiminta - mitä se on?

Meillä jokaisella on varmaan jonkinlainen ajatus siitä, mitä kylätoiminta on. Jollekin siitä sanasta tulee mieleen jokin tapahtuma, toiselle hanke, kolmannelle kyläyhdistyksen hallitus, neljännelle ties mitä. Mitä siis kylätoiminta on?

Valtakunnallinen vuoden kylä on valittu vuodesta 1985 lähtien, siis 30 vuoden ajan. Nämä kylät ovat eräänlainen näyteikkuna kylätoimintaan. Absoluuttisesti parasta kylää ei toki voi valita, mutta nämä valitut kylät ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä kylätoiminnan parissa tehdään.

Valitut Vuoden kylät kertovat sisällöltään hyvin monenlaisesta kylätoiminnasta. Alkuun valinnassa käytettiin vuosittain vaihtuvaa teemaa, jonka pohjalta valinta tehtiin, joten valitut kylät olivat kulloinkin käytetyn teeman näköisiä. Vuodesta 1997 lähtien valinnat on tehty ilman vuosittaista teemaa. Senkin jälkeen valituksi on tullut keskenään hyvin erilaisia kyliä. Tämän perusteella voi sanoa, että kylätoiminnan ydin ei ole sen parissa harjoitetun toiminnan kohde tai sisältö, vaan jokin muu.

Kuva: Katja Korpela

Erään vanhan määritelmän mukaan "kylätoiminta on kyläläisten vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi". Mielestäni tämä muutamaan sanaan tiivistetty ajatus kertoo kylätoiminnasta kaikkein olennaisimman. Kylätoimintaa siten määrittelee nimenomaan tapa toimia, ei itse toiminnan sisältö. Siten kylätoiminta on eri kylissä sisällöltään hyvin erilaista ja myös samassa kylässä sen sisältö vaihtelee ajan myötä.

Kylätoiminnan voi ajatella olevan ennen muuta tahtoa ja kykyä toimia yhdessä. Siten kylän tärkein pääoma on sosiaalinen pääoma. Myös tätä pääomaa on syytä vaalia. Joku saattaa nähdä kylätoiminnan vain tapahtumina ja muuna sen sorttisena "puuhasteluna". Tällöin hän ei näe toiminnan ulkoisten merkkien ohi sen ytimeen. Erilaiset yhdessä tehdyt kehittämistoimenpiteet eivät ole mahdollisia ellei kylässä ole tahtoa ja kykyä siihen. Tässäkään asiassa "kannettu vesi ei pysy kaivossa", joten yhdessä toimiminen edellyttää yhteisöllisyyteen panostamista.

Voi sanoa jopa niin, että sosiaalisen pääoman ollessa vahva aineellisemman pääoman kohdalla hieman heikommat lähtökohdat eivät ole ongelma. Tällöin hankkeessa tarpeen oleva omarahoitusosuus tai jokin muu vastaava rahaerä tai muu tarvittava asia kyllä löytyy tavalla tai toisella, jos on tahto toimia yhdessä ja yhteiseksi hyväksi.

Edellä oleviin mietteisiin minut herätti muisto noin 15 vuoden takaa erään entisen Längelmäen kunnan alueen kyläyhdistyksen vuosikokouksesta. Tässä kokouksessa kyläyhdistyksen hallitukselle annettiin valtuudet ottaa pankista 150.000 markan laina vielä kesken olevan talon rakennustöiden loppuun saattamiseen ja 250.000 markan lainan ottamiseen toisen talon ostoon. Tämä kylä halusi uusia asukkaita, joten nämä talot tehtiin heille vuokrattaviksi tai ostettaviksi. Edellä kertomiani summia voi peilata kyseisen kyläyhdistyksen vuosibudjettiin parin vuotta sitä ennen, sillä se oli noin 2.000 markkaa. Tahto ja kyky toimia yhdessä löytyi, kun siihen koettiin olevan tarvetta.

Tarve on yhdessä tekemisen tahdon ja kyvyn ohella toinen tärkeä kylätoimintaa määrittelevä asia. Kylätoiminnalle on tyypillistä aaltoliikkeen omaiset vaihtelut. Aktiivista vaihetta usein seuraa huomattavasti rauhallisempi jakso. Tämä on luonnollista. Aktiivisempi toiminnan vaihe seuraa tarpeesta toimia. Kun se on tehty, niin otetaan hieman rauhallisemmin. Voisi sanoa, että kylätoimintaankin sopii Tuntemattomassa sotilaassa todettu ajatus, että "asialliset hommat tehdään, mutta muutoin ollaan kuin Ellun kanat". Näkisin, että toiminta itsessään ei ole olennaista, vaan sen pohjautuminen yhdessä nähtyyn tarpeeseen.

Toki kylätoiminnan ohella voi pohtia myös sitä, mikä on kylä. Kylän yleensä nähdään olevan maaseudulla. Aiemmin siteeraamani kylätoiminnan määritelmä ei rajaa kylää vain jonkin tyyppiseen toimintaympäristöön, vaan kylä on ennen muuta ihmisten muodostama yhteisö. Siten maaseudun kylän ohella myös esimerkiksi Helsingin Käpylä ja Tampereen Pispala ovat kyliä.

Heikki Konsala
lähidemokratiatoimikunnan 1. vpj

Terveiset yhdistystapaamisesta

Eilen järjestettiin kolmas yhdistystapaaminen hankkeen aikana. Pelkästään yhdistysten edustajana osallistuvia henkilöitä oli paikalla kaikki kaksi (!) kappaletta. Ns. viran puolesta paikalla olikin sitten enemmän väkeä, kiitos mm. Kantri ry:n Kari Kylkilahti, Pirkan Kylät ry:n Marja Vehnämaa ja kunnan lähidemokratiatoimikunnan jäsenet. Etukäteen ajattelin aiheiden kiinnostavan hieman enemmän, ainakin kun rahan jakamisesta puhuttiin.

Niukahkosta osanotosta huolimatta ilta kului runsaan ja kehittävän keskustelun merkeissä. Yhdistysten poissaolon taustoja sivuttiin keskustelussa myös. Itseksenikin olen asiaa pohtinut ja tullut siihen johtopäätökseen, että vaikka yhdistyksillä voikin olla haasteita löytää toimijoita, Lempäälässä kylillä ja asukasyhdistysten toiminta-alueilla lienevät kuitenkin pääsääntöisesti asiat reilassa - mikä tietysti on hyvä asia! Ainakin siinä määrin reilassa, että ns. ylimääräiselle hötkyilylle ei ole tarvetta. Hötkyilyllä viittaan esimerkiksi tähän yhdistysten välisen yhteistyön organisoimiseen. Ennen kaikkea toiminnan täytyy lähteä tarpeesta ja alhaalta ylöspäin, eikä niin, että joku ulkopuolinen yrittää työntää narulla. Uskoisin, että yhteistoimintaa syntyy luontevammin sitten kun sille on tarvetta.

Rahoitusinfoa olisi kyllä suonut useammankin korvaparin kuulemaan, mutta onneksi tiedotusta asian tiimoilta on varmasti tulossa lisää kun haku avautuu. Kantri jakaa Leader -hankerahoitusta yleishyödyllisille yhdistyksille ja yhteisöille sekä yrityksille hyvin pitkälle samojen periaatteiden mukaan kuin aiemminkin. Koko Lempäälä on hakukelpoista aluetta, ja periaatteina innovatiivisuus, mahdollistavuus ja kokeilevuus. Näissä puitteissa on siis mahdollista saada rahoitusta hyvin monenlaisiin hankkeisiin – että ei muuta kuin hankehakemuksia rustaamaan, sillä haku aukeaa tällä tietoa ensi kuussa!
 

Uutena rahoitusmuotona Kantrissa on Nuoriso-Leader, jonka tavoitteena on käynnistää nuorten ja/tai lasten uutta toimintaa sekä saada nuoret mukaan kehittämistyöhön ja projekteihin. Tukea voidaan myöntää projektille, jossa nuorten ja/tai lasten rooli on aktiivinen. Projekti voi olla esimerkiksi oman tapahtuman järjestäminen, osallistuminen tapahtumaan tai yhteisten harrastusvälineiden hankinta ja niin edelleen.

Lisätietoa leader-rahoituksista löytyy osoitteesta www.kantriry.fi

Anna Kulmakorpi
projektisuunnittelija

Pohdintaa lähidemokratiasta, eli lähellä toimivasta kansanvallasta

Lempäälässä on toiminut vuoden 2014 alusta kunnahallituksen alaisuudessa lähidemokratiatoimikunta. Toimikunta on määräaikainen (2014-2015) ja sen jatkoa arvioidaan ja jatkosta päätetään nyt saatujen kokemusten perusteella. Nimensä mukaisesti toimikunnan tehtävänä on  edesauttaa lähidemokratian, eli  lähikansanvallan toteutumista Lempäälän kunnassa. Tähän tehtävään olen päässyt tutustumaan toimikunnan puheenjohtajan roolista.

Kuntalaisen näkökulmasta lähidemokratia tarkoittaa mm. sitä, että asukkaalla on mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon nimenomaan jo asioiden valmisteluvaiheessa. Nykykäytännön mukaisesti saattaa olla, että kun kuntalainen saa tietää virkamiesten ja poliittisen johdon asioiden valmisteluvaiheesta, ovat lähtökohdat jo usein lukkoon lyöty, jopa yksityiskohtia myöten. Kuntalainen voi siis joko hyväksyä tai vastustaa koko esitystä. Kuntalaiselle jää ainoastaan hyväksyjän tai hylkääjän rooli. Tämä luo kokemuksen, ettei voi vaikuttaa. Tästä voi johtua myös ajatus siitä, että aina vain vastustetaan kaikkea. Onko annettu muuta mahdollisuutta? Kysymys on siitä, että kuntalaisella on mahdollisuus esittää oma ideansa. Tämä vaatii paljon uutta ajattelua ja asennetta.

Toimikuntamme yhtenä tehtävä on kehittää yhteistyössä toimialojen, virkamiesten, luottamushenkilöiden ja kuntalaisten kanssa keinoja/toimintatapoja, joilla avoimuutta, tietoa ja kohtaamista kaikkien toimijoiden välillä lisätään ja näin mahdollistaa mm. oikea-aikainen osallistuminen päätöksentekoon.

Haluaako kuntalainen vaikuttaa omiin asioihinsa

Asian tiimoilta on järjestetty kuntalaistilaisuuksia, joissa osan osallistujamäärä on ollut vähäinen, Olen kuullut palautetta, että ei kuntalaisia kiinnosta, kuntalaiset ovat luonnostaan passiivisia. Minä en tähän usko. Pitää kokeilla uusia tapoja.

Miksi kuntalaiset haluavat olla aktiivisia ja osallistua päätöksentekoon. Ei varmasti siksi, että virkamiehet tai poliitikot haluavat kysellä mielipidettä päättämiinsä asioihin, oikeuttaa omia päätöksiään vaan siksi, että kuntalaiset saavat myös itse päättää mitä asioita pitävät tärkeänä.

Jos kuntalaiset aktivoituvat joukolla tekemään aloitteen uimallin puolesta, tai haluavat kylätalon. Onko se väärin, haluavatko he vääriä asioita?

IHMISET OSALLISTUVAT VAIN JOS KOKEVAT VOIVANSA VAIKUTTAA.
LD on enemmän asenne ja ajattelu-/toimintatapa kuin nippu jotain ulkoisia toimia. Vaikka järjestäisimme kuika paljon asiakasraateja ja kuntalaiskyselyitä, LD -asia ei etene jos eri osapuolilla ei ole todellista tahtotilaa ottaa käyttöön ja kokeilla uudenlaisia toimintatapoja. Meillä on vielä vahvasti vallalla kulttuuri, jossa visusti pidetään huolta, ettei kukaan vaan pääse käsiksi keskeneräisiin asioihin, kesken valmistelun.

Koko asioiden valmistelun tapa pitäisi miettiä uudelleen. Muutokset vaativat oman aikansa niin tämäkin työ. Tulevaisuudelta toivon, että aktiivisimman otteen lähidemokratiatyössä ottaisivat kuntalaiset itse. Siellähän se tieto on mitä kansa tahtoo.

Lähidemokratiasta voi käydä  keskustelua myös fb:ssä Lempäälän ideapaja ryhmässä.

Tuula Linnusmäki, lähidemokratiatoimikunna pj
teksti on lyhennelmä maaliskuussa -15 ilmestyneessä Nurmen kylälehdessä olleesta jutusta samalla otsikolla