No niin, hanke lähestyy loppuaan ja viimeinen kuukauteni Lempäälän lähidemokratian parissa on käynnistynyt. Varsin puuhakas elokuu onkin tiedossa, kun hankkeen raportit ja julkaisu pitää saattaa valmiiksi ja muutenkin ns. solmia langanpäitä.
Ja loppuhuipentuma eli seminaari lähestyy kovaa vauhtia. Ohjelmaan on pyritty saamaan useita eri näkökulmia, ja siksi iltapäivä on melko tiivis. Lempäälän kokemusten lisäksi palveluiden osallistamiseen meitä johdattelee Jenni Airaksinen johtamiskorkeakoululta - olen päässyt kerran nauttimaan hänen dynaamisesta esiintymisestään, joten suosittelen, kannattaa tulla kuulemaan! Hankkeen tuloksia availlaan myös, ja uusi kunnanjohtajamme Heidi Rämö luo näkymää, kuinka tästä eteenpäin. Tilaisuuden läpi meidät johdattelee varmasti kaikille tuttu ääni eli toimittaja Pertti Salovaara.
Joten, tsekkaa tarkempi >>> OHJELMA
Ja ilmoittaudu mukaan >>> ILMOITTAUTUMINEN
Ja nyt täytyy vähän paukutella henkseleitä, sillä kuten varmaan ohjelmasta huomasit, Talkoopäivä ry tulee seminaariin jakamaan Lempäälälle Suomen talkoohenkisin kunta 2015 - palkinnon!! Vähänkö olen ylpeä :D
Vielä muutama ajatus viikonlopun ratoksi:
Hankkeen yhteydessä toteutetun toimintatutkimuksen tarkoituksena oli kerätä kokemuksia lähidemokratian ”sisäänajamisesta” keskisuureen kuntaan sekä kirjata ne ylös, jotta kaikki voisivat hyötyä siitä. Yksi asia, jota toimintatutkimuksen raportissa pohditaan paljon, on itse lähidemokratia ja sen ymmärtäminen.
Yleisesti ottaen yhteistyön, yhteisen kehittämisen ja keskustelun pohjana on oleellista, että kaikki osapuolet - tässä tapauksessa viranhaltijat, luottamushenkilöt ja kuntalaiset - puhuvat samasta asiasta. Lähidemokratia on terminä hyvin moniulotteinen ja ihmiset voivat ymmärtää sen kovin eri tavoin. Samoin sanasta heräävät mielikuvat voivat vaihdella paljonkin. Lähidemokratia -sanan ohella paljon käytetty osallisuus, osallistaminen ja osallistuminen voidaan nekin käsittää eri tavoin.
Mitä lähidemokratia sitten on? Tätä kysymystä on pohdittu moneen kertaan hankkeen aikana sekä lähidemokratiatoimikunnassa ja ohjausryhmässä että erinäisissä muissa kokoonpanoissa. Itse monia keskusteluja asian tiimoilta käyneenä sanoisin, että se on toimintaa, joka tukee edustuksellista demokratiaa. Tällä toiminnalla taas on monia eri muotoja kuten käyttäjädemokratia, tekemisen demokratia ja alueellinen demokratiasta, joka lienee sekoitus molempia edellisiä ja edustuksellista demokratiaa. Käytännössä lähidemokratian keinoja ovat sähköiset vaikuttamismahdollisuudet (otakantaa.fi, kuntalaisaloite.fi), tilaisuudet kuten asukas- ja kyläillat, asiakasraadit ja foorumit, kyselyt ja kartoitukset, osallistuva budjetointi, yhdistystoiminta, muu vapaaehtoistoiminta, talkoot ja niin edelleen.
Ehkä asiaa pitääkin lähestyä pohtimalla ensin, mikä on lähidemokratian tavoite? Päätöksenteko yhteisistä asioista tai ainakin mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon, yhteisten ja yhteiskunnallisten asioiden edistäminen ja/tai parantaminen? Tällaista tavoitteiden asettelua seuraakin luontevasti kysymys, mitä kaikkea lähidemokratia on?
Näiden kysymysten pohtiminen olisi varmasti eduksi, sillä sitä kautta syntyy oivalluksia, joiden kautta taas ajattelutapa ja asenteet hiljalleen muuttuvat ja toivottavasti siten pääsemme kohti lähidemokratiamyönteisempää ilmapiiriä!
Anna Kulmakorpi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti